Mikä on ylioppilasessee ja miten se tehdään?

Essee on ehyt tekstikokonaisuus.

Siinä arvioidaan kokelaan yleissivistystä ja kirjallista ilmaisukykyä sekä kykyä

kielentää ajatuksiaan ja hallita tiedollisia kokonaisuuksia.

Valitse itseäsi kiinnostava aihe, josta saat kirjoitettua tarpeeksi.

Varmista, että ymmärrät tehtävänannon oikein.

Suunnittele rakennetta ennen kirjoittamisen aloittamista.

Kokeile erilaisia aloituksia.

Jos kyseessä on aineistoessee, muista viitata aineistoon ainakin kerran.

Käytä hyvää kieltä.

Lue välillä keskeneräinen teksti ja etsi virheitä sekä tarkista, että teksti etenee sujuvasti.

Lue lopuksi teksti vielä muutaman kerran läpi.

(Tekstitaitovastaus)Unohtamisen tuska

Erkki Lampén kirjoittaa asioiden unohtelemisesta kolumnissaan ”Avaimet rahat kännykkä” (Kodin Kuvalehti 18/2008) . Tekstin omakohtaisuus näkyy selvästi koko tekstissä.Teksti alussa hän kertoo nykyaikaisesta ongelmasta, joka on salasanojen unohtaminen. Hän elollistaa salasanan kirjoittaessaan: ”Ilmeisesti päähäni oli tullut reikä, josta se oli päässyt karkuun - - Parin päivän kuluttua harhateillä ollut salasana löysi takaisin päässäni olevasta reiästä”.

Lampén kirjoittaa elämänvaiheistaan ja muistinsa toiminnasta kronologisessa järjestyksessä: ”Olin jo lapsena niin hajamielinen, että unohtelin säännöllisesti lippiksiäni ja muuta tavaraani kavereiden luokse. - - Teini-iästä parikymppiseksi minulla oli terävämuistinen, jolloin saatoin referoida vuosi sitten käytyä keskustelua - - Sitten alkoi alamäki”. Hän kertoo keksineensä hokemia kuten: ”avaimet rahat tupakat”, joiden avulla hän muistaisi ottaa asunnosta lähtiessään kaiken tarpeellisen mukaan. Tässäkin näkyy nykyaika, kun Lampén kertoo kännykän korvanneen tupakat sekä hokemassa että tosielämässä. Nimien muistaminen tuottaa hänelle myös ongelmia. Hän kirjoittaa hieman humoristisesti tilanteesta, jossa hänen pitäisi kysyä jonkun nimeä: ”Kuka olikaan tuo punakravattinen hammaskeiju, jonka nimi muistutti jotain ruokalajia.”

Retorisena keinona hän käyttää liioittelua. Esimerkiksi hän sanoo omistavansa lähes sata salasanaa ja tunnuslukua. Tai uuden muistilistan tehtyään hän hukkasi sen viidessä minuutissa. Jotkin asiat ovat hieman yliampuvia, kuten hänen teini-iässä referoimansa keskustelu: ”Runoilija elää kahden maailman välillä, sinä sanoit silloin, kun kalkkunakeiton valmistumista odotellessamme kävelimme polun mutkassa maakellarin ohi ja taivaalla oli elefantin muotoinen pilvi. Sinulla oli beige pikku-takki ja minä kysyin, mitkä nuo kaksi maailmaa ovat. Juna vihelsi asemalla ja totesimme samanaikaisesti, että ratapihat ovat kiehtovia” tai ”Ja mitä se eräskin ihminen mahtoi tarkoittaa sillä yhdellä sanalla 23 vuotta sitten.”

Mielipidekirjoitus

Lukiessani uutisia Alppilan koulukohusta aloin pohtimaan, että eikö opettajilla todella ole mitään keinoja laittaa häiriköitä kuriin. Ilmeisesti opettajia ei enää kunnioiteta ja tilanne on menossa yhä huonompaan suuntaan. Oppilaat tiedostavat etteivät opettajat voi tehdä häiriköinnille mitään. Asia on kuitenkin niin, että lain mukaan opettajat ja rehtorit saavat poistaa häiriköiviä oppilaita opetustiloista, jos he eivät poistu vapaaehtoisesti.

Perusopetuslain 36 b § sanoo seuraavasti:
 

"Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. - - Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen."

Kovin monet opettajat eivät kuitenkaan uskalla käyttää voimakeinoja. Alppilan koulun opettaja Antti Korhonen oli haasteltava 45-minuuttia ohjelmassa. Hän kertoi, että monet pelkäävät vihaisia yhteydenottoja häirikkölasten häirikkövanhemmilta. Ilmeisesti tätä tapahtuu myös ala-asteilla. Tällaista ei ollut vielä 10 vuotta sitten, kun olin itse ala-asteella. Silloin, jos opettaja pyysi oppilasta poistumaan luokasta niin silloin poistuttiin, eikä käyty inttämään vastaan. Yläasteella meno saattoi olla välillä aika villiä, mutta tilanne rauhoittui aina kun opettaja saapui paikalle, eikä opettajien kanssa käyty rähisemään.

Asiasta pitäisi puhua kodeissa, jotta kuri ja työrauha saataisiin palautettua kouluihin. Myös opettajille olisi hyvä saada jonkinlaisia keinoja joilla laittaa häiriköt kuriin. Tuntuu, että nykyään, jos opettaja koskee oppilaaseen niin siitä nostetaan vähintään pahoinpitelysyyte. Ja ongelmana on myös se, että nykyään lähes jokaisella on kännykässä kamera. Kuten Antti Korhonenkin sanoi haastattelussa, oppilaat kuvaavat tällaisista tilanteista videoita ja sitten niillä uhkaillaan opettajia.

Jotain olisi nyt tehtävä. Nykyisessä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Häiriköinnistä ei ole kenellekään hyötyä ja se haittaa monien opiskelua. Alppilan tapaus oli siinä tapauksessa hyvä, koska herätti paljon keskustelua ja luulisin, että asiaan saadaan jotain muutosta. Lakiin olisi hyvä saada joku muutos, jotta sitä voitaisiin tulkita paremmin. Järki käteen!


Antti Korhosen haastattelu 45-minuuttia ohjelmassa: http://www.youtube.com/watch?v=bBzgAyNJF6U
 

Jatkoa Ihmisten vaatteissa -romaanille ja tarina

a.

Jalkojen juuressa miehellä oli musta salkku. Lihakeitto vei taas Emilin huomion. Se maistui hyvältä, mutta ei niin hyvältä kuin äidin tekemä. Äiti teki sitä ennen joka perjantai. Nykyään hän on aina töissä. Tyhjennettyään lautasen, Emil katsoi taas miestä. Hän oli alkanut vilkuilla tiskin takana olevaa kelloa, joka näytti kahta yli viisi. Mies näytti hermostuneelta. Pian Emil näki mustan auton kaartavan kuppilan pihaan. Mies pani lehtensä syrjään ja käveli tiskille salkkunsa kanssa. Hän otti jotakin takkinsa povitaskusta. Se oli pistooli. Emil oli nähnyt niitä sarjakuvissa. Mies osoitti pistoolilla tiskin takana olevaa myyjä ja pyysi tätä tyhjentämään kassan. Pelästynyt myyjä latoi kassan rahat miehen salkkuun. Kun viimeisetkin rahat olivat salkussa, mies sulki sen. Pihalla ollut auto oli siirtynyt suoraan ulko-oven eteen. Mies käveli ulos ja Emil näki ikkunasta kun mies astui autoon. Sen jälkeen auto poistui samaa reittiä kuin oli tullutkin.

b.

Lappeenranta, Koulukatu, Kesäkuu, Kebab, Frederik, Koira

Jussi tykkäsi käydä kesäisin Lappeenrannassa. Yleensä matka ajoittui kesäkuulle kun hänellä oli kesäloma. Jussin vanha ystävä Aatu asui Lappeenrannassa. He viettivät usein aikaa satamassa syöden jäätelöä ja nauttien kesän lämmöstä. Jos heille sattui tulemaan nälkä, he menivät Koulukadulla sijaitsevaan kebab pizzeriaan. Sen omistaja oli vanha ja mukava turkkilaismies. Se ei ollut aivan tavallinen ravintola, sillä siellä oli omistajan koira. Ja koirakaan ei ollut mikään ihan tavallinen. Se nimittäin osasi nousta kahdelle jalalle, ja kun omistaja laittoi soittimesta Frederikkiä soimaan koira alkoi tanssimaan.

Mutta tänä kesänä oli toisin. Kun astuivat ravintolaan, he eivät nähneet koiraa missään. Turkkilaismies näytti hyvin alakuloiselta. Hän kertoi, että koira oli ollut hyvin sairas ja kuollut. Ystävykset päättivät kuitenkin tilata annokset, mutta kummallekkaan ei maittanut. Kaikki tuntuivat olevan surullisia.

Odotuksiani kurssilta

Valitsin äidinkielen Tukea kirjoittamiseen -kurssin, koska haluan oppia kirjoittamaan parempia tekstejä. Haluaisin pystyä suunnittelemaan ja kirjoittamaan sujuvasti erilaisia tekstejä. Kirjoittamisen taidosta on hyötyä ylioppilaskirjoituksissa ja jatko-opinnoissa sekä myös mahdollisesti työelämässä.

Osaan käyttää teksteissäni hyvää kieltä ja joitakin sidoskeinoja, joilla tekstin saa sujuvammaksi. Haluaisin oppia tekemään kappalejaot oikeisiin kohtiin ja käyttämään sidoskeinoja, joilla teksti etenisi sujuvasti. Yleensä kirjoitan yhteen kappaleeseen liikaa tai liian vähän asiaa ja hypin asiasta toiseen. Lyhyisiin kappaleisiin haluaisin oppia kirjoittamaan täytelauseita, jotta saisin teksteihini enemmän sisältöä. Teksteissäni esiintyy välillä pilkkuvirheitä ja muita pieniä virheitä, jotka haluaisin oppia tunnistamaan.

En ole koskaan kirjoittanut mitään muita tekstejä kuin koulutehtäviä, mikä voi vaikuttaa siihen etten osaa tuottaa tekstiä sujuvasti.

http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Elokuvat/2013/03/29/Tanskalaista+petoa+mets%C3%A4st%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4/2013115429369/61

Valitsin tämän elokuva-arvostelun koska se löytyi etusivulta. Pidän siitä, koska alussa pohditaan minkälainen elokuva olisi, jos se olisi tehty Hollywoodissa.